keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Risteyksessä

Jälleen on vierähtänyt useampi viikko siitä, kun olen kirjoittanut blogia. Mulla ei ole ollut jaksamista, eikä oikein motivaatiotakaan kirjoittaa. Ja miksi kirjoittaakkaan, jos ei ole mitään asiaa?

Mulla ehkä suurin ongelma on kuvat. Kirjoittaminen on todella mukavaa ja vie mennessään, mutta blogitekstien kuvitus on hankalaa. Mielipidekirjoituksissani oon käyttänyt Instagramiin ottamiani maisemakuvia, koska joskus vaan ei jotain aihetta saa oikein kuvitettua. Blogiteksti ilman kuvia tuntuu jotenkin todella kolkolta; vähän kuin kahvi ilman maitoa ja sokeria tai lihapullat ilman muusia. Toki on myös blogeja, joissa ei ole kuvia lainkaan, mutta silloin tekstin täytyy olla _äärettömän_ kiinnostavaa "paikatakseen" kuvien puutteen.



Jaksamista on verottanut myös työt. Nyt joku oman elämänsä supernainen varmaan ajattelee "minä teen töitä 90 tuntia viikossa eikä edes väsytä", mutta ihmisiä on niin erilaisia. Eikä mua niinkään rasita itse työ, mun työpäiväthän on todella lyhyitä, joskus vain jopa 2 tuntia kestäviä, vaan aikaiset aamuheräämiset. Mä olen luonnostani enemmän ilta- kuin aamuihminen, ja nukkumaanmennessä ad/hd puskee päälle pahimmalla mahdollisella tavalla. Töiden jälkeen taas voisin nukkua päiväunet, mutta usein edellämainitsemani kirous iskee silloinkin, ja jään pyörimään sänkyyn. Turhautuneena nousen ylös, ja en saa aikaiseksi mitään loppupäivänä, tai sitten nukun liikaa enkä saa illalla unta, ja tadaa; noidankehä on valmis. Onneksi syksyllä menen viimeinkin testeihin, ja esitestien mukaan mulla on hyvin suurella todennäköisyydellä joku keskittymishäiriö. Saisi tähänkin riesaan apua.


Tavallaan mulla on huono omatunto, kun en ole kirjoitellut aikoihin, mutta samaan aikaan koen helpotusta, että olen oppinut olemaan armollinen itselleni. Ja tottahan se on, että usein pakolla kirjoittaminen tarkoittaa laaduttomampaa sisältöä. Mä jopa harkitsin jälleen blogin lopettamista, mutta samalla tuntui, että monen vuoden "työ" menisi hukkaan. Niinpä mä yhä pysyn bloggaajana, mutta kirjoittelen silloin kun se tuntuu hyvältä :)



Sitten kuulumisiin! Kesä on ollut työntäyteinen ja pari reissuakin on tullut tehtyä. Paras on vielä edessä, sillä mun kesäloma alkaa lauantaina, ja seuraavat kaksi viikonloppua mä olen reissussa! Ekana viikonloppuna suuntana on Lahti, jossa vietän kolme yötä, ja seuraavana viikonloppu Jyväskylä, jossa olen kaksi yötä.

Sitten tapahtuukin jänniä, sillä mä pääsin opiskelemaan datanomiksi Winnovaan! Mä olen aina ollut tietokoneiden kanssa hyvä ja viihtynyt koneella liikaakin, mutta aina on sattunut ja tapahtunut jotain, miksen ole tätä alaa päätynyt opiskelemaan. Tällä kertaa mua ei pidättele mikään! Oon tietenkin innoissani, koska samalla mä saan nukkua ruhtinaallisen tunnin pidempään, ja toivottavasti tutustun uusiin ihmisiin ja opin lisää tietokoneista :)


Pääsittekö te opiskelemaan? Jos, niin mihin?

2 kommenttia:

  1. Niin ihanan näköisiä täällä Porissa nuo puistot tällä hetkellä <3 Ihanaa, että pääsit opiskelemaan! Tsemppiä jo syksyyn :)

    http://emmikristiinan.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, varsinkin Raatihuoneenpuisto ja Kirjurinluoto on mun ehdottomia suosikkeja. Ja kiitos! :)

      Poista

Kaikki kommentit ovat tervetulleita, niin risut kuin ruusutkin. Muistathan kuitenkin ilmaista mielipiteesi asiallisesti :)